Hilla täyttää tänään kokonaisen vuoden. Merkityksellisen tästä tapahtumasta tekee sen, että näitä syntymäpäiviä emme tule järin monta viettämään - jokaisesta saamme olla erityisen kiitollisia. Hillan elämän yllä leijuu nimittäin musta pilvi. Hilla alkoi Joulun jälkeen ontua vasenta takajalkaa ja ontuminen jatkuu edelleen..... Jalat kuvatiin ja etenkin vasen (oikeakaan ei nyt mikään priima ollut) lonkka on matalalla lonkkamaljalla varustettu sekä löysääkin löysempi. Hyvä lihaskunto pitää tuon lonkan maljassaan. Liikkua siis pitäisi, mutta jotenkin tuo ontuminen täytyisi saada loppumaan. Cartrofen piikit 4x viikon välein toivat vain aavistuksen apua ja nyt sitten syödään kipulääkettä ainakin seuraavat neljä kuukautta :(
Syntymäpäiväsankari pääsi yli kuukauden tauon jälkeen vapaasti liikkumaan. Parempi lyhyt ja onnellinen elämä kuin hieman pidempi mutta tylsä ja apaattinen.
Hilla nautti täysillä syntymäpäivänään. Ilolla seurasin tuon pienen menoa, riemulla ei ollut rajoja lumessa telmiessä. Tästä jatketaan päivä kerrallaan ja jokainen päivä eletään kuin se olisi viimeinen - TÄYSILLÄ.