Karvapallojen syysretki suuntautui aurinkoisen ja lämpimän sään kunniaksi lähimetsään. Molemmat otukset nauttivat metsässä liikkumisesta. Meillä kissat ovat varsin koiramaisia ja seuraavat ihmisiä tiiviisti :)
Tosin osaavat kyllä spurttailla varsin vauhdikkaasti......







 

Vietin lauantaipäivän Helsingin Kaapelitehtaassa järjestetyssä kissanäyttelyssä. Ninni ja Molla olivat tietenkin mukana. Molla oli ekaa kertaa näyttelyssä ja ilmassa oli kyllä pientä katastrofia, mutta siitäkin selvittiin lähinnä hajuhaitoilla ja pyykkäämisellä - kiitos Merja ;)
Ninni oli TP ja Mollaakaan ei kyllä tarvinnut hävetä vaikka ei sijoittunutkaan TP:ssä. Erityisen tyytyväinen olen tuon pikkukissan silmiin, väri on muotoutumassa ja ne on kyllä ihastuttavan SUURET ja neiti suostuu vielä (ainakin toistaiseksi) myös pitämään silmänsä avoinna. Molla otti näyttelypäivän varsin rauhallisesti ja nukkui tyytyväisenä Ninnin kanssa samassa häkissä. Sunnuntaipäivän pikkutytöt sitten ulkoilivat kotipihassa.


Emäntä sensijaan heräili sunnuntaiaamuna ennen kuutta ja tälläkertaa mukaan pääsi/joutui Furor. Auto starttasi pihasta klo 06.30 ja matkasimme Nokialle, Tottijärven KV-maastoihin. Kysessä oli siis vinttikoirien maastojuoksukilpailut.
Furor ja minä olimme paikalla turisteina ja lähinnä tutustumassa lajiin. Kivaa oli ja paikalla oli runsaasti väkeä ja koiria. Kilpailuun oli ilmoitettu peräti 264 koiraa, joten katsottavaa riitti koko päiväksi.

Ninni Niskanen pyörähti taas kissanäyttelyssä, tälläkertaa olimme Silinjärvellä. Ninni pärjäsi hienosti saaden CAPS- sertin ja ollen Tuomarin Paras. Näyttelytähti viettää kuitenkin näin kesällä mieluiten aikaa pihalla- valvotusti tietysti ;)






Kesälomalla olen aikonut saada pihamaamme siedettävään kuntoon, pionipenkki sai tänään uudet kasvit. Alkajaisiksi valitsin kiinanpoineja; dr. Alexander Fleming, Karl Rosenfield ja Duchesse de Nemours lajikkeet pääsivät ensiksi penkkiin. Katsotaan miten nämä pärjäävät koiralauman vyöryessä kukkapenkkien yli. Lisää hankitaan sitten syksyllä ja ensi keväänä - siis pioneja ei koiria  ;)



Ulkosaunan ikkunalaudalle on kirjosieppo kyhännyt pesänsä. Saunan ikkunasta näet suoraan pesään ja saunoessa täytyy ikkunaa valella kylmällä vedellä, jotta pikkuiset eivät vaan saa liikaa kuumaa :D
Kovin avonaisella paikalla tuo pesä on, toivottavasti oravat jättävät pesän rauhaan. Pesässä pötköttää viisi pientä untuvikkoa, joiden vointi täytyy käydä päivittäin tarkastamassa.

 

Ninni ja Molla pääsivät tänään tutustumaan toisiinsa, ensikosketus meni vallan mainiosti. Suuremmilta puhinoilta vältyttiin ja tänään on jo hieman yritetty leikkiä yhdessä. Ihanaa kun Ninnikin on saanut vihdoin kaverin !!

Vietimme kauniin aurinkoisen viikonlopun Ninnin kanssa Pirkkahallissa sisätiloissa. Syynä tähän oli tietenkin kissanäyttely. Ninni sai tarvittavat CAGPIB sertinsä ja valmistui Grand International Premieriksi. Molempina päivinä tuo nöpönenä oli vielä tuomarin paras. Ensiviikonloppuna olemmekin sitten Tallinnassa sertijahdissa.......


Kotijoukot ottavat sillä välin varsin rennosti ;)





 

Paljon on taas tapahtunut ja päivitykset laahaa perässä. ….
Hilla muutti huhtikuun alussa  takaisin Jonnan luokse hieman rauhallisempiin olosuhteisiin. Hilla ontui meillä koko ajan vasenta takajalkaa ja lopulta tein raskaan päätöksen ja päädyin siihen, että Hillan elämä olisi laadukkaampaa Jonnan luona. Jonnalla kun ei ole niin rajua menoa kuin meillä täällä. Ratkaisu osoittautui oikeaksi, Hilla ei ole nyt ontunut ja sopeutunut vallan mainiosti uuteen laumaansa..….taitaa vaan entisellä emännällä olla se suurin ikävä :(
Ninni käväisi Pet Expo näyttelyssä Helsingissä ja kotiin viemisenä oli tarvittava CAPIB sertti ja vieläpä Ninneröinen oli kategorian paras kastraattinaaras :)  Turkki ei edelleenkään ole paras mahdollinen, mutta seuraavan kerran olemme näyttelyssä toukokuussa Tampereella ja Tallinnassa.
Hilla jätti koiran menevän aukon kotiimme ja borzoi oli kummitellut hetken mielessäni.  Kiitos internetin löytyi sopiva koira Itävallasta ja eikun kirjoittamaan kasvattajalle. Furor sattui olemaan vielä vapaana, joten hyppäsin Wienin koneeseen ja hakemaan pentua kotiin. Omat haasteensa matkaan teki se, että Fuu oli jo yli 6 kk ja melkoisen kokoinen. Onneksi talosta löytyi suuren, suuri lentoboxi, jonka raahasin mukaani.  Furorin kasvattaja tuli vastaan minua Wieniin ja toi ystävällisesti pennun sinne, sillä olin varannut paluulennon samalle päivälle . Olin kuusi tuntia Wienissä ja taas takaisin Helsinkiin. Raskas oli reissu, mutta nyt olemme onnellisesti kotona ja onhan tuo Borzoi rotuna ainakin kaunis ja erilainen. Nähtäväksi jää kulkeeko kauneus ja äly samassa paketissa……..